Hei - kiva, että olet täällä...

Tervetuloa blogiini! Tämä on sijaiskotikissamme Sumun tarina. Taustatukea antavat Kuningatar Kerttu ja Herra Mustavalkoinen. Jos haluat tutustua kaikkiin kissoihin ja tarinan alkuun, niin aloita lukeminen huhtikuun jutuista. Löydät ne päävalikon (kolme viivaa) alta, bion jälkeen. Voit myös tilata uusimmat blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi ylävalikosta kohdasta "tilaa". Toivottavasti tapaamme jatkossakin!

EPÄSUOSITTU HERRA II-MURI-MURI


Herra II-MURI-MURI ei ole meidän perheen kissojen suosiossa. Eikä emännän. Eikä nuorison. Siitä syystä sitä ulkoilutetaan hyvin harkitusti ja harvakseltaan. Enempi ulkoiluttaminen olisi kyllä toivottavaa, mutta kukaan ei ole oikein innostunut ottamaan asiaa hoitaakseen. 


Kissoille tämä sopii kyllä paremmin kuin hyvin. Ja siinä vaiheessa kun joku ottaa Herra II-MURI-MURIn  esille, perheen pahimmat karvaajat häviävät kukin taholleen. Luulisi, että Sumu pelkäisi kyseistä herraa, mutta ei, sitä saa murisuttaa kaikissa muissa huoneissa, paitsi hänen yksiössään. Mutta silloin, kun murisija sinne kaikesta vastustuksesta huolimatta tuppaa, ottaa Sumu hatkat. Niin nopeasti, että emännän silmät eivät edes kykene havaitsemaan liukenemista.


Tästä taas seuraa naurettavaa yksinpuhelua emännän taholla. Yksinpuheluun kuuluu vakuuttelua herra II-MURI-MURIn vaarattomuudesta sekä jatkuvaa selostusta siitä, mistä herran kärsä seuraavaksi imaisee pölyt mahaansa. Pistäähän se pienen kissan miettimään, että onkohan Herra II-MURI-MURIlla haitallisia vaikutuksia emännän aivotoimintaan... 

Kommentit