Hei - kiva, että olet täällä...

Tervetuloa blogiini! Tämä on sijaiskotikissamme Sumun tarina. Taustatukea antavat Kuningatar Kerttu ja Herra Mustavalkoinen. Jos haluat tutustua kaikkiin kissoihin ja tarinan alkuun, niin aloita lukeminen huhtikuun jutuista. Löydät ne päävalikon (kolme viivaa) alta, bion jälkeen. Voit myös tilata uusimmat blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi ylävalikosta kohdasta "tilaa". Toivottavasti tapaamme jatkossakin!

ELVIIRA - Loviisan Kissatalon ehdoton KUNINGATAR


Saanko esitellä - Hänen Majesteettinsa Kuningatar Elviira... 

Kun puhutaan Loviisan Kissatalosta, on mahdotonta ohittaa sen maskottia, pientä ja täpäkkää hallitsijamummoa, noin 18-vuotiasta Elviiraa. Jokaisella Elviiran tavanneella on varmasti hänestä mielipide. Ja vielä varmemmin tällä kissamummelilla on hänen tapaamistaan ihmisistä mielipide. 
Tämänkin kissamummon matka on ollut monivaiheinen. Hänet oli löydetty Loviisasta, silloisen K-Hallin roskalaatikosta. Sitä, miten hän sinne oli joutunut, ei tarina kerro. Roskalaatikosta pelastumisen jälkeen Elviiralle etsittiin uusi koti, jossa hän elelikin pitkän aikaa oman kissakaverin kanssa. Omistajan menehtymisen myötä ympyrä kuitenkin sulkeutui ja Elviira palasi Kissatalolle helmikuussa 2018.

Kuinka tällainen kaunotar saattoi joutua roskalaatikkoon...

Elviiran ikäarvio oli tuossa vaiheessa 16 vuotta, joten seniorikissaa ei enää haluttu kuormittaa stressaavalla uuden kodin etsinnällä, vaan päätettiin että Elviiran  loppuelämän koti olisi Kissatalolla. Näin Kuningatar astui valtaan ja otti paikkansa iän mukanaan tuoman viisauden  ja elämänkokemuksen kautta. 

Ikä tuo mukanaan tiettyjä etuja, kuten asiaan kuuluu. Vai pitäisikö sanoa, että iän varjolla saa kaiken minkä haluaa... oli miten oli, kaikki me Kuningattaren hoviväkeen kuuluvat pyrimme joka tapauksessa parhaamme mukaan täyttämään kaikki Hänen Korkeutensa toiveet. Mahdollisimman pikaisesti. Ettei tule sanomista... 
Mikäli jokin asia ei mene Elviiran mielen mukaan, meillä on käsissä oikea mielensäpahoittaja mummo, jonka ilme kertoo enemmän kuin tuhat naukaisua. Tuijotus on tuima ja kaukaisuuteen katsova. Palvelusväki on töpännyt ja voi poistua takavasemmalle. Kiitos.


No tässä vaiheessa tietenkin kysytään, että mitä se palvelusväki sitten oikein töpeksii? Ensimmäinen asia (ja ehkä myös tärkein) jossa Kuningattaren mielestä ei sovi töppäillä on ruokailu. Tarkemmin sanottuna sen ripeys ja aikataulussa pysyminen. Myöskään ruoan laadullisia puutteita ei katsota hyvällä silmällä. Eikä valikoiman puutetta. 

"Oletan, että tässä ei ole kaikki...?"

Kulinaristi-mummolla on hyvin tiedossa se, mitä spesiaaliherkkuja kukin palvelusväkeen kuuluva yleensä tuo tullessaan. Ja kyllähän siinä mieli pahoittuu jos rutiineihin tulee muutoksia ja todellisuus ei vastaakaan odotuksia.


Toinen asia, jossa palvelusväki joutuu säännöllisin väliajoin töppäämään, on ajanvaraukset eläinlääkäriin. Olipa kyseessä kuinka rutiinikäynti tahansa, tämä mummo on sitä mieltä, että eläinlääkärikäynnit ovat hännän alta. SY-VÄL-TÄ. Olkoonkin henkilökunta vastaanotolla kuinka mahtavaa tahansa...





Elviiraa on luonnehdittu "kissojen kissaksi". Olivatpa hänen mielipiteensä ihmisistä millaisia tahansa, nelijalkaisiin kissakavereihin hän on aina suhtautunut suopeasti ja ottanut kaikki uudet tulokkaat siipiensä suojaan. Tästä syystä kenelläkään ei ole syytä ryppyillä Elviiralle, Kuningatar on asemansa ansainnut. 
Hyvistä hermoista ja iän tuomasta kokemuksesta on suurta hyötyä, kun Kuningatar hallitsee alituiseen muuttuvaa valtakuntaansa. On ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että kanssa-asukit vaihtuvat säännöllisin väliajoin. Uudet tulokkaat täytyy opettaa talon tavoille ystävällisesti, mutta päättäväisesti. Niin, että sopu valtakunnassa säilyy ja kaikilla on hyvä olla. 
Mutta saattaa se Kuningattarenkin kruunu joskus mennä hieman vinksalleen, kun oikein sitkeästi opetettava tyyppi sattuu kohdalle... tai jokut hulivili viipottajat...

Ja uskokaa pois, toisinaan myös Kuningattaret heittävät kruununsa narikkaan ja potkaisevat töppöset suoriksi. Hassutteluhetket ovat ehkä harvassa, mutta sitäkin nautinnollisempia. Siinä on nuoremmilla perässä pysyminen...

 

Kissakemiat ja kissa-ihmis -kemiat ovat äärettömän mielenkiintoisia asioita. Erilaiset kemiat näkyvät myös Kissatalolla, joillakin vapaaehtoisilla synkkaa tiettyjen kissojen kanssa paremmin yhteen kuin toisilla. Siksi onkin äärettömän tärkeää, että porukassa on mukana persoonina erilaisia ihmisiä. 

Kuten arvata saattaa, Kuningatar Elviira on hyvin valikoiva palvelusväen suhteen. Hän on äärimmäisen kiltti kaikille, mutta joillekin hän antaa vapauksia, joita toisille ei suoda. Esimerkiksi silitysten kanssa hän on todella tarkka, jotkut saavat silittää, toiset taas eivät. Kuulun itse viimeksi mainituun joukkoon. Kuningattaren hipiää sopii lähestyä vain silloin, kun on tarjota lohitahnaa sormenpäästä. Kielen ja sormen kontaktia ei nähtävästi katsota varsinaiseksi kosketuksesi...




Kuningattaren näkö- ja kuulokyvystä liikkuu kyseenalasia teorioita. Todennäköistähän on, että molemmat ovat iän myötä heikentyneet. Silti tämä tarkkasilmä näkee kaiken mitä hänen valtakunnassaan tapahtuu ja toisinaan tuntuu kuulevankin epäilyttävän hyvin. 


Tämä mummo ei myöskään ole mikään tumpelo nykytekniikan suhteen. Hänen bravuureitaan ovat Facebook-videot, joita hän postaa Loviisan Kissatalon sivuille säännöllisin väliajoin pienoinen ketunhän... siis kissanhäntä kainalossa. Ottakaahan Kissatalon sivut seurantaan, niin tiedätte mitä mummelilla milloinkin on sydämellään!


Tämän postauksen lainaukset ovat vaapaaehtoiskollegoiden mietteitä Elviirasta. Jokainen näkee hänet omalla tavallaan, mutta kaikkia kommentteja yhdistää äärimmäinen positiivisuus ja rakkaus tätä  ihanaan mummelia kohtaan.

 ÄÄRETTÖMÄN SÖÖTTI JA MAHTAVA TYYPPI - 
SELLAINEN SE 
MEIDÄN ELVIIRA TODELLAKIN ON!


Kommentit

Kommentit